jasikuokkanen

Jasin vuosi 2013

Taas on yksi vuosi eletty. Vuoteen mahtui niin onnistumisia kuin karvaita pettymyksiä. Jos vuotta katselee, Keskusta-poliitikon silmin niin vuosi oli mitä mahtavin. Keskustan kannatus nousi vuodessa noin 8 prosenttiyksikköä, tämä taitaa olla jonkin sortin ennätys. Seinäjoen puoluevaltuuston kokouksessa pidin puheenvuoron jossa kerroin että Keskusta on noussut rökäletappion jälkeen suurimmaksi puolueeksi. Sain paljon palautetta puheesta. ”Kuules poika, ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa” ja ”Keskusta ei ole voittanut vielä mitään”. Tämä kuvaa hyvin suomalaista sielun maisemaa. Meidän on vaikea iloita menestyksestä edes silloin kuin menee hyvin.

 

Keskustan tapauksessa tämä on ollut mitä suurimmassa mielessä työvoitto. Meidän tulee uskoa itseemme, koska vain sitä kautta voimme menestyä. Omaan tekemiseen uskominen tulkitaan usein ylimielisyydeksi. Kysynkin vain että kuinka moni olisi vuosi sitten uskonut, jos Cheek olisi sanonut että myy Olympia-stadionin kaksi kertaa täyteen kesällä 2014. Hän uskoi ja ennen kaikkea uskalsi sanoa sen ääneen. Moni piti häntä suuruuden hulluna ja jopa ylimielisenä. Tämä on oiva opetus meille vaatimattomuutta hyveenä pitäville suomalaisille. Usko ja luota itseesi niin muutkin voivat tehdä niin. Tämä tulee olemaan minun teema vuodelle 2014. Se sopii hyvin yhteen sen ajatuksen kanssa että vuoden 2014 aikana aloitan kampanjoimaan 2015 eduskuntavaaleja ajatellen. Tavoite on hyvin selkeä, kansanedustajan paikka 2015 vaaleissa.

 

Suomen ja Euroopan näkökulmasta kulunut vuosi oli vaikea. Ennustettua talouskasvua saadaan odottaa. Pois lukien Saksa niin Euroopan talous tuntuu polkevan paikallaan ja tämän vaikutukset ovat olleet tuhoisia Suomessa. YT-neuvottelua käydään joka puolella ja reaalityöttömyys kasvaa.  Vienti ei vedä ja verokertymät vähenevät ja kestävyysvaje ei kuin syvene syvenemistään. Niin kunnat kuin valtio ovat suurissa vaikeuksissa selvitä niistä tehtävistä, joita niille on luovutettu. Yksinkertaisesti sanoen, hyvinvointivaltio siinä mittakaavassa kuin olemme sen oppineet tuntemaan on vaarassa romahtaa. Pääministeri Jyrki Katainen sanoi että ”olemme luoneet yhteiskunnan johon Suomella ei ole varaa”, kerrankin olen Kataisen kanssa samaa mieltä. On hienoa huomata, että tietoisuus tästä tilanteesta on saavuttanut myös pääministerin. On vain kovin surullista, että hallituksen laatimat ratkaisut ovat pahasti alimitoitettuja ja väärin suunnattuja. Kestävyysvaje ei poistu kuntia yhdistelemällä eikä varsinkaan Sote-uudistuksen kaltaisilla keinotekoisilla parannuksilla. Talouden tilaa voi parantaa ainoastaan kahdella tavalla. Tienaamalla enemmän tai kuluttamalla vähemmän. Mikäli haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan niin meidän tulee keskittyä ensimmäiseen. Valitettavasti olemme kuulleet hyvin vähän ehdotuksia työpaikkojen luomiseen tai viennin tukemiseen.

Henkilökohtaisella tasolla vuodesta 2013 jää ristiriitaiset muistot. Tämä oli toinen vuosi Vantaan Keskustan puheenjohtajan roolissa. Otimme johtokunnan kanssa tavoitteeksi järjestön kehittämisen ja näkemykseni mukaan onnistuimme siinä tavoitteessa oikein hyvin. Työ Vantaan Keskustan johdossa jatkuu ja seuraavat vuodet tulevat olemaan meille tärkeitä. Tarkoituksemme on nostaa Keskustan profiilia Vantaalla ja se vaatii pitkäjänteistä työtä. Toimin kuluneen vuoden myös Keskustan Uudenmaan piirin varapuheenjohtajana. Tämä oli mielenkiintoinen tehtävä jossa pääsin tutustumaan Keskustan toimintaan ympäri Uuttamaata. Minua kysyttiin useaan otteeseen lähtemään mukaan kisaan Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtajan paikasta. Pitkän mietinnän jälkeen ryhdyn ehdokkaaksi. Se oli kaikesta huolimatta erinomainen päätös. Sain huomata kuinka moni ihminen oli valmis tekemään töitä sen eteen että minut valittaisiin. Upea kokemus ja kiitokset kaikille, jotka olivat kampanjassa mukana.  Lopputulos ei sitten kuitenkaan ollut se mitä lähdettiin hakemaan. Hävisin puheenjohtaja vaalin neljällä äänellä. Varapuheenjohtajan vaalissa sain kuitenkin 55/56 ääntä, joten työ varapuheenjohtaja jatkuu.

 

Toisaalta vuosi 2013 oli henkilökohtaisella tasolla upea vuosi. Esikoiseni hyväksyttiin Vantaan kansainväliseen kouluun ja hän aloitti ensimmäisen luokan elokuussa. Kyllä isä voi olla ylpeä, kun 7 vuotias tytär lukee, kirjoittaa ja puhuu kolmea eri kieltä. Nuorempi poikani aloitti painin ja voin todetta että pikkumiehen seuraaminen painimolskilla on todella hienoa. Elämää ruuhkavuosissa, olisi hyvä otsikko kirjalle joka kertoisi meidän elämästä. Vaimoni sai vetovastuulleen erittäin merkittävän projektin, jossa he veivät suomalaista sosiaalialan osaamista Venäjälle. Näin ollen työpäivät venyvät ja matkapäiviä kertyy, kun tähän lisätään aloittelevan poliitikon menot ja lasten harrastukset niin voitte uskoa että kalenterin hallitseminen on yhdelle sanalla kuvaten haastavaa. Yhteinen kalenteri pilvipalvelussa on ollut ratkaisevassa roolissa. Tässä tilanteessa Alexander Stubb:in lanseeraama 8+8+8 malli tuntuu kaukaiselta haaveelta. Aikataulupaineista huolimatta olen ehtinyt urheilemaan 160 tuntia vuoden aikana. Näistä noin 120 tuntia on kulunut tatamilla painihommissa ja loput on sekavaa liikkumista juoksusta koripalloon ja kaikkea siltä väliltä.

Näin ollen vuoden voisi summata ajatukseen että muutamia pettymyksiä, mutta useita onnistumisia niissä oikeasti tärkeissä asioissa. Lisää tätä vuodelle 2014, kiitos. ” Ei maailma paremmaksi tule jos ei sitä paremmaksi tee”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat