jasikuokkanen

Uhkakuvia luomalle emme löydä ratkaisua ongelmiin Venäjän kanssa

Uhkakuvia luomalle emme löydä ratkaisua ongelmiin Venäjän kanssa.

Helsingin sanomat kirjoitti 28.12.14 artikkelissaan ”Ulkopolitiikan vuosi-Kun Venäjästä tuli uhka” hyvin kriittisesti Suomen harjoittamasta ulkopolitiikasta ja tilanteesta Venäjän ja Suomen välillä. Artikkeli oli suorastaan kehno. On surullista, että Suomen suurin ja arvostetuin sanomalehti sortuu näin yksipuoliseen journalismiin. Artikkelin asiantuntijoiden lausunnot olivat mielestäni hyvin vahvasti värittyneitä. Toinen tutkijoista on virolaistaustainen ja toinen tunnettu Venäjän kovasanainen arvostelija ja valitettavasti heidän objektiivisuutensa on vähintään kyseenalaista. Olisin toivonut, että Helsingin Sanomat olisi pyrkinyt avaamaan vaikeaa ja monitahoista ongelmaa laajemmin ja käyttänyt myös sellaisia asiantuntijoita, jotka pyrkivät näkemään kokonaiskuvan. Nimenomaan kokonaiskuvan puute vaivaa tiedotusvälineitä kun seuraa Venäjä uutisointia. Putinin demonisointi on kovin helppoa ja yksinkertaista, mutta se ei tarjoa ratkaisua ongelmiin Venäjän kanssa.

Venäjä on uhka Suomelle ainoastaan jos itse teemme siitä uhan. Suomen ulkopolitiikkaa vaivaa itseluottamuksen pula. Mietimme todella paljon miltä toimitamme Venäjän kanssa näyttää Euroopan ja USA.n silmissä. Tämän energian voisimme käyttää Suomen tilanteen parantamiseksi. Tämä epävarmuus näyttäytyy kaikista voimakkaimmin pääministerin ja puolustusministerin kannanotoissa. Suomi on luonnollisesti osa Euroopan unionia ja meidän täytyy pysyä samassa linjassa EU.n ulkopolitiikan kanssa. Tästä huolimatta meidän täytyy pyrkiä ulkopolitiikan kautta parantamaan Suomen asemaa. EU.n tasolla Venäjää on helpompi käsitellä ja se näkyy myös päätöksenteossa. Esimerkiksi Espanjasta katsoen pakotteiden lisääminen vastapakotteiden tiedossa voi tuntua järkevältä ratkaisulta, mutta tosiasiassa me suomalaiset olemme saaneet maksaa kohtuuttoman hinnan pakote-nokittelusta.

Tästä näkökulmasta ymmärrän hyvin ulkoministeri Erkki Tuomiojan toiminnan EU-mi­nis­te­ri­va­lio­kun­nan kokouksessa elokuussa. Hän jätti pakoteasiassa eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Pääministeri Alexander Stubb yritti viestiä median suuntaan, että hallituksen sisällä on vain yksi linja ja se vastaa täysin EU.n linjaa. Näin ei kuitenkaan ollut ja tässä kohtaa hallituksen olisi pitänyt voimakkaammin ajatella Suomen etua. Kuten totesin meidän täytyy pysyä EU.n linjassa, mutta meidän ei tule olla etulinjassa vaatimassa lisäpakotteita, varsinkin kun Ukrainan kriisissä oli juuri saatu tulitauko sovituksi. Toivoisin, että pääministeri Alexander Stubb hyväksyisi oman roolinsa. Hän johtaa ainakin tällä hetkellä Suomea ei Eurooppaa. Valitettavasti kaikissa asioissa Suomen ja Euroopan etu ei ole täysin sama asia.

Mikäli haluamme hyödyntää geopoliittista asemaamme niin meidän täytyy ensin tunnistaa ja hyväksyä se. Meillä on ja tulee aina olemaan erityinen suhde Venäjään.  Tämä tulee pitää kirkkaana mielessä myös EU-Suomessa. Suomen on kehitettävä kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Näkemykseni mukaan yhteistyön tiivistäminen Venäjän kanssa on mahdollisuus eikä uhka. Ymmärrän toki, että tämä on "lännen" kannalta vaikea pala hyväksyä, mutta olen edelleen siinä uskossa, että meidän suomalaisten on pyrittävä edistämään Suomen etua. Ongelmat Venäjän kanssa eivät ratkea uhkakuvia luomalla vaan ratkaisuja hakemalla. Näitä ratkaisuja ei voida kuitenkaan löytää, mikäli emme pysty ylläpitämään toimivia suhteita Venäjän kanssa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jasi Kuokkanenko sitten uskoo ihan tosissaan, että Putinin politiikka riippuu Suomesta?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ainakin Putinin politiikka Suomea kohtaan riippuu Suomen tekemisistä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Vai niin. Kerropa tarkemmin, mitä Suomi sitten oikein teki, jotta Venäjä päätti sijoittaa Iskander M -ohjuksensa Lugaan ja niille tuliasemat myös Karjalan kannakselle?

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lukijat-ra...

Mitä Suomi teki, jotta Venäjä päätti sijoittaa Suomen rajan läheisyyteen motorisoidun jalkaväkiprikaatin, jossa on tavallisesti noin 7 000 sotilasta, sen lisäksi, että jo aiemmin venäläiset tiedotusvälineet ovat kertoneet Alakurttiin siirrettävän 3 000 tiedustelu-upseeria, jotka ovat erikoistuneet elektroniseen sodankäyntiin?

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/75684-jopa-7000-v...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #3

Onhan Suomi uhannut liittyä Natoon, ja sotaharjoitellut Naton kanssa. Joukkojen määrät rajan tuntumassa on sellainen aihe mistä voitaisiin neuvotella Venäläisten kanssa, jos oltaisiin hyvissä väleissä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #5

Kun näytät olevan niin tarkoin perillä Suomen tekemisten vaikutuksesta Kremliin, kerropa siis, mitä Suomen täsmälleen pitäisi tehdä jotta Venäjä vetäisi Iskanderinsa yli 500 km päähän rajoiltamme ja jättäisi keskittämättä joukkojaan Alakurttiin? Mitä oikein pitäisi tehdä, jotta "oltaisiin hyvissä väleissä"?

Käyttäjän jasikuokkanen kuva
Jasi Kuokkanen

Risto olen kanssasi täysin samaa mieltä. Krimin liittäminen ei ole millään tasolla hyväksyttävää. Pakotteiden tarkoitus on todella ohjata Venäjän toimintaa oikeaan suuntaan. Nimenomaan tästä näkökulmasta oli hieman erikoista että EU määräsi lisäpakotteita elokuun lopussa kun Ukrainassa oli juuri solmittu tulitauko. Tämän tyyppinen toiminta ohjaa kyllä toimintaa mutta valitettavasti vain väärään suuntaan.

Ja mitä talouteen tulee niin tässä taloudellisessa tilanteessa 10% on todella merkittävä asia. Ja täytyy muistaa että nämä pakotteet kurittavat tiettyjä toimialoja todella kovalla kädellä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Hyviä pohdintoja puolin ja toisin ajankohtaisesta aiheesta.

Kun Venäjä miehitti Tsetsenian ja osat Georgiaa ei maailma osoittanut käytännössä kulmakarvan kohotusta kummempaa paheksuntaa.

Talouspakotteita ei asetettu. Hyviä ja luottamuksellisia suhteita vaalittiin ja varsinkin myös meillä. Ylijäämätuotannon itävientiin uhrattiin jumattomat määrät rahaa, puhumattakaan yksityisten yritysten omalla riskillä toteutetusta viennistä.

Miten arvelisit näiden pakotteiden asettamatta jättämisen vaikuttaneen Venäjän miehityksen kevenemiseen saati auttaneen noiden miehitettyjen alueiden kansoja ja ihmisoikeuksia? Vai onko pahimmillaan niin että kääntämällä selän tulimme itse kukin syyllistyneeksi siihen että naapurissa nyt luultiin että sellainen oikeus jatkuu edelleen. Onko meilläkim siis käsissämme ukrainalaista verta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Tukholman syndrooma" on hyvä nimitys itsesyyllistämiselle rosvon edessä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma-syndrooma

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jasi Kuokkanen, kirjoitat "Venäjä on uhka Suomelle ainoastaan jos itse teemme siitä uhan".

Voitko ystävällisesti avata tätä meille ja kertoa tarkemmin, miten täsmälleen Suomen tekemiset asiaan vaikuttavat. Juhani Perttu kertoi yllä, miksi Etelä-Suomesta tuli Iskanderien maalialuetta ja miksi Alakurttiin tarvitaan lisää raakaa sotilaallista voimaa -- onko Sinulla asiasta aivan samanlaiset näkemykset?

Aiot ehdolle 2015 ja toteat: "meillä on ja tulee aina olemaan erityinen suhde Venäjään". Jos se Sinusta riippuu, millaista suhdetta Sinä siitä haluat ja paljonko se jättää Suomelle liikkumavaraa? Missä se raja kulkee, mitä Suomi voi tai ei voi tehdä? Millainen suhde Suomella tulee mielestäsi olla Natoon?

Käyttäjän jasikuokkanen kuva
Jasi Kuokkanen

Hannu olen vahvasti sitä mieltä, että Venäjä ei ole tällä hetkellä uhka Suomelle. Olen todella ehdolla tulevissa vaaleissa ja olen ilmaissut oman kantani Nato-kysymyksen osalta. "Ei Natoon ei ainakaan näin kriisin keskellä"

Suomen nykyinen liittoutumaton linja sopii tähän hetkeen. Niin asiantuntijat kuin suuri yleisökin tunnistaa, että kriisin keskellä ei kannata tehdä pitkävaikutteisia muutoksia puolustuslinjauksiin.
Venäjän vaikutus Nato-keskusteluun on ilmeinen. Venäjän toimet Krimin alueella eivät ole kansainvälisten sopimusten mukaisia eivätkä näin ollen hyväksyttäviä, mutta ne eivät suoranaisesti vaikuta Suomen asemaan.

Suomea ja suomalaisia arvostetaan Venäjällä todella paljon. Arvostus kumpuaa siitä tosi asiasta, että Suomi on pystynyt niin kriisien aikana kuin niiden välillä tekemään itsenäisiä päätöksiä. Päätöksiä, jotka ovat olleet kokonaisvaltaisesti Suomen ja suomalaisten etujen mukaisia. Tämän tyyppistä ulkopolitiikkaa meidän on kyettävä jatkamaan.

Näkemykseni mukaan Nato- jäsenyys ei parantaisi meidän turvallisuuspoliittista asemaan. Suomen ja Venäjän rajasta ei tule muodostaa Naton ja Venäjän välistä rajaa.
Nato-jäsenyyden osalta nyt ei ole aika tehdä hätiköityjä ratkaisuja vaan laittaa jäitä hattuun ja katsoa miten tilanne kehittyy sekä tarvittaessa toimia Suomen edun mukaisesti.

Näillä ajatuksilla pyrin eduskuntaan ja näitä ajatuksia aion myös edistää eduskunnassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Keskusta on siis tehnyt valintansa: suomettunut linja!

Tärkeintä on se, että Suomen "arvostusta" ei Venäjällä alenneta. Suomen omat edut ovat sivuseikka. Kremlissä nauretaan partaansa. Tšuhna on tšuhna ...

Käyttäjän jasikuokkanen kuva
Jasi Kuokkanen

Juha, mielenkiintoinen kommentti. Olen systemaattisesti pyrkinyt puhumaan nimenomaan Suomen omasta edusta. Millä tavoin Suomen edut ovat sivuseikka mikäli pystymme säilyttämään toimivat suhteet Venäjän kanssa? Olemme Venäjän naapureita halusimme tai emme. Näin ollen meidän kannattaa pyrkiä ottamaan siitä kaikki irti varsinkin taloudellisesti. Tämä on Suomen etu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Eiköhän virolaisetkin aja omaa etuaan minkä kerkiää. Heillä on paljon konkreettisemmin kokemusta Venäjästä kuin Suomella viime aikoina ja oman edun ajamisessa he ovat jostain syystä päätyneet aivan toisille linjoille kuin Suomi, puhumattakaan kuin oma linjasi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Oliko Venäjä vuoden 2014 alkuhetkellä uhka Ukrainalle?

Eli toisin sanoen, milloinkaan ei ole Suomelle oikea ajankohta liittyä Natoon. No, onhan tämä tietenkin eräs Venäjän Suomen-politiikan keskeinen tavoite, joten irtopisteitä siitä voi toki herua Moskovan kortilla pelaajille.

Mitenkäs siinä vaiheessa, kun Venäjällä Putinin valta vaihtuu meneillään olevan seikkailuretken päättyessä? Ollaanko meillä silloinkin taas yhtä avuttomia kuin Neuvostoliiton romahtaessa?

Suomessa on jo 25 vuotta pidetty jäitä hatussa niin paljon, että pään alueen hypotermia haittaa jo ajatuksen kulkua.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kuokkanen ei valitettavasti näytä pohtivan tilannetta jossa länsimaa Suomen ja Venäjän edut käyvät ristiin koska se on ongelman ydin.
Laitetaan pää pensaaseen. Annetaan periksi Lehtomäen ja Väyrysen tyyliin.

Kepultakin olisi mielenkiintoista edes joskus kuulla pohdintoja sellaisesta tilanteesta mutta ilmeisesti hanskat on heitetty santaan. Hyvät idämsuhteet hinnalla millä hyvänsä.

Olisiko aika pohtia tilannetta jossa ne idänsuhteet eivät riitäkään tai sitten säästösyistä poistaa pv:n valmius maanpuolustuksen osalta.

Toimituksen poiminnat